Daniel Palpa: Vertical Zen

Installaatiossa yhdistyy kaksi ideaa. Liikkuvan kuvan katsominen pystyformaatissa sekä meditaatioon liittyvä paikallaan pysyminen.

Pystyformaatti on älypuhelimien näyttöjen myötä yleistynyt. Samalla siitä on muodostunut uusi kehys, jonka kautta tarkastelemme ja tallennamme arkielämän tärkeitä hetkiä. Pystyformaatti rajoittaa perspektiiviämme ja vaikuttaa siihen, mihin kohdistamme huomiomme, ja tällä tavoin se paitsi hallitsee tapaamme omaksua visuaalista tietoa myös luo uusia mahdollisuuksia kaupalliselle toiminnalle.

Julkisissa tiloissa on yhä enemmän mainosnäyttöjä, jotka tuottavat liikkuvaa kuvaa katkeamattomana virtana. Suurin osa tästä kuvavirrasta on mainoksia. Kohtaamme arviolta 6000–10000 mainosta joka päivä, kun mukaan lasketaan internet-mainokset, radio- ja muut äänimainokset, liikkuva kuva, sanomalehdet, joukkotiedotusvälineet, julkiset mainosnäytöt sekä henkilökohtainen markkinointi. Liikkuvan kuvan eri muodot ovat taloudellisen hyödyntavoittelun kyllästämiä, ja niissä piilevä mahdollisuus herättää vallankumouksellisia yhteiskunnallisia ajatuksia tai syventyä henkilökohtaiseen pohdintaan hukkuu ulkoisen paineeseen, joka muodostuu pinnallisten eturyhmien ajamista asioista.

Tässä teoksessa Palpa viittaa yhteen kaikkein varhaisimmista liikkuvan kuvan teoksista (Auguste ja Louis Lumièren L’arrivée d’un train en gare de La Ciotat; suom. Juna saapuu asemalle) esittämällä siitä hienovaraisen muunnelman. Omana aikanamme ei saapuvan junan katsomisessa ole enää mitään hohdokasta, ja Palpan yhdestä kohtauksesta koostuva teos kuvaa staattisessa pystyformaatissa, kuinka juna lähtee asemalta.

Teoksen värejä on korjattu realistisen lopputuloksen saavuttamiseksi, mutta sen ääntä ei ole muokattu. Tarkoituksena on esittää teos mahdollisimman koskemattomana, jolloin se muodostaa kontrastin julkisissa tiloissa näytettävien mainosten kiireiseen tyyliin. Taiteilija ei yritä viestiä teoksellaan mitään erityistä. Hänen pyrkimyksenään on saada katsoja pysähtymään hetkeksi ja kokemaan jotain, mikä ei vaikuta juuri miltään.

Taiteilijasta

Daniel Palpa tutkii liikkuvan kuvan tarjoamia mahdollisuuksia. Hän soveltaa työssään erilaisia liikkuvan kuvan tekniikoita, joiden avulla hän pyrkii ymmärtämään ihmiskunnan tämänhetkistä tilaa. Palpa on työskennellyt aikaisemmin niin elokuvan kuin musiikin parissa, ja näillä aloilla saadut kokemukset ovat johtaneet hänet kokemusperäisten nykytaiteen menetelmien pariin. Palpa on kiinnostunut poliittisista tapahtumista, markkinoinnista ja julkisesta taiteesta, ja hän tutkii mahdollisuuksia soveltaa niitä taiteellisen viestinnän välineinä. Hän pyrkii työssään myös haastamaan yhteiskunnassa vallalla olevia käytäntöjä hyödyntämällä omia kokemuksiaan uskonnollisista ja monikulttuurisista yhteisöistä.